torstai 12. lokakuuta 2017

Master Card on maksettu!!

Paastokuukausi tuotti odotetun lopputuloksen:

- Master Card on tänään maksettu pois!

Kokonaisuudessaan velkasaldo pieneni opintolainan lyhennyksen myötä 1562 euroa. Olen niin tyytyväinen itseeni, että hymyilen tänään koko päivän!

Vielä ei 1500 euron käyttövara kortilla näy, sillä maksoin laskun eri pankista. Väliäkö sillä. Fiilis on ihan uskomaton.

Minä tein sen.
MINÄ TEIN SEN!




keskiviikko 11. lokakuuta 2017

Miten meni paastokuukausi noin niinkuin kokonaisuutena?

Paastokuukausi alkaa olla takana, huominen on vielä jäljellä.
4.10 kirjoittelin teille väliaikatietoja siitä, miten kuukausi on kulunut. Valitettavasti todettakoon ettei suoritus hio täydellisyyttä, mutta olen silti todella tyytyväinen siihen miten tämä kuukausi on vedetty.

Mitä opin?
  • Kun ruokakaupassa käy vain kerran viikossa, niin rahaa ihan oikeasti säästyy kerta viikon ruokaostokset on suunniteltava kerralla valmiiksi. Kun ruokakaupassa käy vain kerran viikossa, säästyy aikaa todella paljon ja töistä kotiin tultua on ollut mukava viettää aikaa ihan vain kotona lasten kanssa leikkien ja/tai vaikka ruokaa laittaen.
  • En koe itse kärsineeni aikaisemminkaan kummemasta tuhlaus- tai ostomaniasta, mutta kun on etukäteen päättänyt ettei rahaa saa käyttää, niin olen huomannut tämän vaikuttavan aika positiivisesti ajatusmaailmaan. Niinpä edelleenkin omat eväät ovat olleet mukana työpäivien lounastunneilla ja myös kahvitauoilla. 
Taloudellisen paastokuukauden tavoitteenahan on ettei kuukauden aikana kuluttaisi rahaa mihinkään muuhun, kuin niihin pakollisiin menoihin. Valitettavasti (ja valitettavasti) tälle kuukaudelle oli pakko kohdistaa muutama lasten pakollinen hankinta, kun sää päätti muuttua aivan järkyttävän sateiseksi. Kaikki olivat välttämättömiä hankintoja, mutta olin ajatellut niiden oston sijoittuvan aikataulullisesti vasta marraskuulle. Onneksi kaikki löytyivät hyvillä alennuksilla, yhteensä 143 eurolla (välikausi- ja talvitakit, haalari, kahdet kumisaappaat).

Hyvä on, talvitakkia ja haalaria ei olisi ollut välttämätöntä vielä ostaa. Olisivat voineet odottaa marraskuun tilipäivään. Tilaisuus teki "varkaaksi", koska näistä molemmat olivat puoleen hintaan. Siltä kannalta koen, että tein kyllä hyvät kaupat. Mutta silti; paastokuukauden aikana ostosten olisi pitänyt pysyä minimissä.

Uusin palkkanauha tuli tänään näkyviin. Jouduin korottamaan vielä kertaalleen loppuvuodeksi tulorajaa. Veroprosentti kasvoi 4% ylöspäin. Näin ollen muutin myös loppuvuoden etukäteen laskeskelemiani budjetteja uusiksi. Merkitys ei onneksi ole suuren suuri ja loppuvuoteen mahtuu vielä muutama ylityöilta.

Kaikkien lokakuun pakollisten menojen jälkeen ja Master Cardin kuittauksen myötä käteen pitäisi jäädä noin 234 euroa, mitä ei ole budjetoitu minnekään. Eli kaikki laskut on sitten maksettu, Master Card kuitattu ja käteen jää silti vielä ylimääräistä melkein kaksi ja puolisataa euroa. Aivan uskomaton tilanne! Vähän toista, kuin esimerkiksi reilu vuosi sitten. Pakko olla iloinen tästä. 

Lokakuussa ei myöskään ole nyt edessä mitään pakollista, kuten lasten harrastus- tai synttärikuluja. Joululahjatkin on molemmille muksuille muuten jo ostettu! Toiselle Lego-setti -50% alennuksella (norm.hinta 61,90 euroa) ja toiselle uudenveroinen Disneyn prinsessa-linna taannoiselta kirppiskäynniltä 15 eurolla (norm.hinta 145 euroa). Aika hyvä setti. 

keskiviikko 4. lokakuuta 2017

Paastokuukauden tilannekatsaus

Voisin valehdella teille ja itselleni suut silmät täyteen, miten hienosti, ongelmitta ja kommelluksitta tämä taloudellinen paastokuukausi on mennyt. Mutta mitä se hyödyttäisi? Ei niin mitään.

Paastokuukauden säästötavoitteeksi asetin 600 euroa. Tällä hetkellä tilillä on rahaa 524,50 euroa.

Hieman tai siis 12,6% ollaan tavoitteen alapuolella. Tästä 75,50 euron erotuksesta 50 euroa on tosin budjetoitu jo aikaisemmin marraskuun menoihin, eli sen olisi pitänyt mennä siellä vasta maksuun, mutta varausmaksu tulikin samantien maksettavaksi. Toisaalta olipa kiva, että tilillä oli valmiina raha tätä varten.

Eli käytännössä olen miinuksella säästötavoitteesta vain 25,50 euroa. Mutta se tuntuu kyllä kieltämättä aikamoiselta selittelyltä. Olen tehnyt jo suunnitelman tätä asiaa varten ja ottanut tavoitteeksi sen, että tavalla tai toisella minulla on se 600 euroa, kun perjantai 13 päivä koittaa!

Tulevana viikonloppuna suuntaan kirpputorille päiväksi myyjän toimiin. Tavoitteena on kerryttää myyntiä yhteensä 90,50 euroa. Tällä katettaisiin sekä myyntipöydän kulu, että tuo 75,50 euron säästövaje. Peukkuja saa pitää pystyssä, että ostajat löytävät paikalle ja myynti kävisi tuon summan edestä.

Koska olen hurahtanut budjetointiin, laskin tietysti jo, mikä olisi realistinen maksimituotto kaikista myyntiartikkeleista. Eli jos kaikki tavarat menisivät kaupaksi niille ajattelemillani minimihinnoilla. Tällöin lompakkoon pitäisi kertyä 106 euroa. Kerron sitten miten kävi.

lauantai 30. syyskuuta 2017

Häpeä estää toiminnan maksuvaikeuksien koittaessa

Jäin miettimään tuota aiempaa postaustani ja erityisesti sitä IltaSanomien kautta artikkeliin saamaani kommenttia:

"Tässä tarinassa ei ollut mitään ongelmaa -hänellä oli työ, asunto, tuloja
lisäksi luottotiedot kunnossa!"
 
Kuten tällöin jo kirjoitin, henkilöillä, joilla yllä mainitut asiat ovat olemassa, on kuitenkin enenevässä määrin ongelmia henkilökohtaisen taloutensa kanssa. Asiakastiedon tekemän tutkimuksen mukaan useimmiten kuluttajien talousongelmat aiheutuvat siitä, että kuluttajat ovat velkaantuneet liian moneen suuntaan. Takuusäätiön mukaan kierrettä paikataan kerta toisensa jälkeen uudella ja uudella kulutusluotolla, kunnes kierteestä joko päästään eroon TAI korttitalo alkaa romahtaa, kun maksuhäiriömerkintä lopulta estää uuden luoton saannin.
 
OK Perinnän alkuvuodesta 2017 tilaaman tutkimuksen mukaan: "Noin 43 prosentttia suomalaisista kokee perintään liittyvän häpeän lannistavana ja uskoi sen estävän tarttumasta toimeen maksuvaikeuksien ratkaisemiseksi." (Lähde.) Maksuvaikeuksiin joutuneista alle 40% kääntyisi ongelmissa ensimmäisenä puolison tai perheen puoleen avun saamiseksi, yli 25% pyrkisi hoitamaan ongelman itse. Vain hyvin pieni prosentti kääntyisi velkojan, talousneuvonnan tai perintätoimiston puoleen.
 
On kuitenkin huomattava, että ongelma ei välttämättä ole iso vielä siinä vaiheessa, kun perintätoimistosta saa ensimmäisen kirjeen ellei velan pääoma ole merkittävä. Mutta ensimmäinen perintätoimiston kirje voi toisaalta olla ensimmäinen askel kohti korttitalon sortumista.
 
Jos siis jo näin merkittävä osa tutkimukseen osallistuneista (43%) kokee pelkästään perinnän kohteeksi joutumisen ja siitä aiheutuvan häpeän niin lannistavaksi, etteivät kykene ryhtymään tarvittaviin toimiin, miltä rahavaikeudet tuntuvatkaan sellaisesta, jolla on työ, asunto, tulot ja luottotiedot kunnossa?
 
Omakohtaisella kokemuksella voin sanoa, että se tuntuu musertavalta. Ahdistavalta. Siltä, että seisot kuilun reunalla varmana siitä, että putoat lopulta mustaan aukkoon. Et välttämättä vielä tänään, koska uudella luotolla voit kuitata edellisten luottojen laskuja. Samaan aikaan se putoaminen sinne mustaan aukkoon tuntuu tavallaan todella houkuttelevalta, koska se musta aukko merkitsee sitä, että kierre, salailu, HÄPEÄ JA AHDISTUS tulevat päätökseen ja asioille on pakko tehdä jotain.
 
Olen tässä miettinyt pääni puhki, että haluan todella auttaa ihmisiä, jotka seisovat sen kuilun reunalla tai, jotka ovat jo hypänneet kohti mustaa aukkoa. En tiedä vielä miten tämä konkreettisesti ja käytännössä onnistuu, mutta voi hemmetti sentään: jos minä olen selvinnyt sieltä kuilun reunalta pois, niin haluan kyllä auttaa sieltä muitakin pois.

tiistai 26. syyskuuta 2017

Luottokorttien loppusuoralla 16 päivää + 5 kuukautta

Luottokorttien osalta lopullinen suunnitelma on nyt laskettu.
Masterhan kuittaantuu pois 16 päivän kuluttua. Uskomatonta; enää 16 kokonaista päivää ja minulla on toisen luottokortin osalta 1310,29 euroa vähemmän velkaa.

Visan lyhennyssuunnitelma näyttää tältä: 



Näin ollen helmikuussa molemmat luottokortit ovat nollassa ja tilille jää maaliskuusta alkaen yli 700 euroa, jota ei ole budjetoitu mihinkään. Ei edes siihen uuteen autoon, josta jo väläyttelinkin Twitterissä. 


Työn alla on myös laskea Victor Antonion 30% - 30% - 30% - 10% -budjetti alkuvuodesta., Loppuvuoden kuukausiin mahtuu aika sekava setti kaikenlaista kulua. Ajattelin kuitenkin jälleen aloittaa tutun kuukausi-budjetoinnin täällä aina palkkanauhan ilmestymisen myötä. 

Paastokuukausi on edennyt pääasiassa suunnitelmien mukaan. Yritin etukäteen budjetoida mahdollisimman paljon päivittäisiä menoja, jotta ne eivät keikauttaisi tätä kuukauden purtiloa. Tavoitteeksi asettamani 600 euroa on tällä hetkellä oikein hienosti näpeissä, ylijäämää on tälle kuukaudelle tai 16 päivälle 45,89 euroa. Muistettakoon, että ruokaostokset on budjetoitu täysin erikseen.

Jonkin verran pientä lipsumista on tapahtunut. Olen esimerkiksi ostanut muutaman suklaapatukan ja energiajuoman. Tiukkaa on välillä tehnyt, kun pitää muistuttaa itseään, että nyt ei ole rahaa ostaa mitään. Samaan aikaan tilillä kun "lojuu" 645,89 euroa rahaa vain odottamassa käytetyksi tulemista. Ja luottokorteillekin on molemmille maksettu monen sadan lyhennys. 

tiistai 19. syyskuuta 2017

"Anni" otti itseään niskasta kiinni!

Sain Me Naiset-lehdeltä sähköpostia, jossa ilmaisivat halukkuutensa tehdä minusta ja blogista haastattelun verkkosivulleen. Suostuin tietysti, koska olen oikeasti ylpeä siitä mitä olen saanut aikaan. Samalla mietin sitä, että kokemuksistani voisi varmasti olla hyötyä muille, mahdollisesti samankaltaisissa tilanteissa oleville.

Haastattelu löytyy täältä, jos haluat sen käydä lukemassa. Haastattelu jaettiin myös Me Naiset- Facebook-ryhmässä sekä IltaSanomien verkkosivustolle.

Pakko oli tästä vähän kitistä Twitterissä, kun ei kyseinen mainos
tekstin keskellä todellakaan ollut piste ii:n päälle.

Tämän haastatteluni otsikko johtaa mielestäni tässä jutussa harhaan: "Bloggaaja pääsi velkakierteestään alle puolessa vuodessa - haave omasta asunnosta toteutui."

Haave omasta asunnosta toteutui liki puolitoista vuotta etuajassa, se on totta. Velkakierteestä sen sijaan en ole päässyt eroon, sillä kuten aiemmin kirjoitin havaitsin olevani pikavippikierteen sijaan nykyään luottokorttikierteessä. Otsikon olisin siis ehdottomasti muokannut enemmän sisältöön sopivaksi, jos tähän olisi ollut mahdollisuus. Itse haastattelu on kuitenkin kirjoitettu oikein ja se kertoo mitä olen tehnyt ja saavuttanut. Se on kuitenkin tärkeintä. 

Mitä minä oikeastaan tein? Maksoin 5 kuukaudessa 7 kulutusluottoa/osamaksua pois, euroissa yhteensä 2660 euroa. Samaan aikaan säästin asuntoa varten 1748,58 euroa. Miten tämä onnistui? Sillä, että otin itseäni niskasta kiinni, kuten minulle todella osuvasti Twitterissä mainittiin. 

Erehdyin lukemaan IltaSanomien jutun yhteyteen kirjoitettuja kommentteja. Mukaan mahtui muutamia kannustavia ja optimististia, mutta enemmän negatiivisia ja lietsovia. Herättävimmän kommentin haluan jakaa vielä täällä: 
  • "Tässä tarinassa ei ollut mitään ongelmaa -hänellä oli työ,asunto,tuloja lisäksi luottotiedot kunnossa!"
Tässä tarinassa ei ollut mitään ongelmaa.

Tässä tarinassa ei ollut mitään ongelmaa?
Eikö todella? Olen aivan toista mieltä. 

Haluaisin tietää kuka tämän kommentin on kirjoittanut, sillä tällä hetkellä talousongelmia on enenevässä määrin ihmisillä, joilla ON TYÖ, ASUNTO, TULOJA JA LUOTTOTIEDOT KUNNOSSA. (Lähde.)

Kaikki on tietysti kiinni omasta talouden suunnittelusta, virheiden korjaamisesta. Mutta silti: ongelmiako ei ole ennenkuin ulosottomies kolkuttaa oven takana ja nappaa tililtä kuukausittain kolmasosan matkaansa? Tai sinnittelee toimeentulotuen perusosan varassa? Tai hakee Hurstin Valinnasta ruoka-apua? Miksi ongelmat ovat hyväksyttäviä vasta tilanteiden kärjistyessä?

Kiitos vielä kaikille Twitterissä minulle tsemppausta jakaneille. Te olette niin oikeassa! Aivan turhaan minä niitä kommentteja sieltä luin ja vielä enemmän turhaan niistä mieleni pahoitin. Kommenttien perusteella odotukset tekstistä ja saavutuksista olivat jotain aivan muuta. 

Pointti haastattelussa oli kuitenkin yksinkertaisuudessaan jakaa se, että "Anni" otti itseään niskasta kiinni. Teki suunnitelman. Teki hurjia tuntimääriä ylitöitä. Pysyi suunnitelmassa ja kuittasi 7 lumipalloa pois- Samalla säästi asuntoa varten. Lunasti omat odotuksensa, sai mitä halusi ja alle kuukauden kuluttua kuittaa VIHDOINKIN velkasaldoa pois keveät 1569 euroa! 

sunnuntai 17. syyskuuta 2017

Velkatilanne tänään

Edellisen kerran olen kirjoittanut velkatilanteen auki toukokuussa.
Tällä hetkellä tilanne näyttää tältä:
  • opintolaina -9301,23 euroa (toukokuussa 9701,23 euroa)
  • Visa -1339,36 euroa (toukokuussa 1213,40 euroa)
  • Master -1310,09 (toukokuussa 1345,99 euroa)
  • Yhteensä: 11 950,68 euroa
  • Lyhentynyt kokonaisuudessaan: 3243,32 euroa
Toukokuusta kokonaisvelkasaldo on pienentynyt 309,94 euroa.
Alle kuukauden päästä velkasaldo pienenee 1569,00 euroa.